Tulevaisuudenluonto’s Blog

Kun tulevaisuus on meille avoin ja arvaamaton, ei voida tietää, mitä taitoja ja tietoja tulevaisuuden työntekijä tarvitsee. Nykyisessä opetussuunnitelmassa korostuukin ennen kaikkea oppilaiden tiedon haun, käsittelyn, soveltamisen ja kriittisen arvioinnin taidot spesifien oppiainesisältöjen ulkoa opettelun sijaan. Oppilaiden tulee varautua alituiseen epävarmuuteen ja heidän täytyy olla joustavia moniosaajia. Jatkuva itsensä kehittäminen ja elinikäinen oppiminen ovat avainasemassa tulevaisuuden maailmassa. Sama koskee jo nykyajan opettajaa. Opettajan työ on maailman ja yhteiskunnan muutoksille herkkä, ja opettajan täytyykin pitää korvat ja silmät jatkuvasti auki. Hän ei saa jähmettyä paikoilleen ja kalkkiintua vanhoihin kaavoihin. Miten opettaja sitten kykenee kehittämään itseään?
Jaksosuunnitelmamme näkökulmasta opettajan kehitysmahdollisuuskohtia ovat mm. yhteistyöverkkojen laajentaminen ja vahvistaminen, oman pedagogisen ja ainesisällöllisen tiedon kartuttaminen ja hyödyntäminen ensimmäistä korostaen, sokraattisen menetelmän hallinnan syventäminen sekä teknologian mahdollisuuksien syvempi omaksuminen ja tietoteknisten taitojen kartuttaminen. Yhteisöllinen oppiminen vaatii opettajalta teoreettista tietoa ja kykyä soveltaa sitä käytäntöön.

Yhteistyön merkitys kasvaa jatkuvasti. Yhteistyö koulun opettajien välillä lisää viihtyvyyttä, tuo uusia, tuoreita näkökulmia ja ideoita ja helpottaa työtaakkaa. Yleinen asenne saattaa olla, että omia ideoita pidetään salassa siinä pelossa, että joku toinen varastaisi ne. Juuri ideoiden ja ajatusten ”varastaminen” on kuitenkin kehittymisen ydin. Kaksi päätä yhdessä on enemmän kuin kaksi erikseen, 1+1=3. Miksei siis jakaa hyväksi havaittuja ideoita eteenpäin kehitettäväksi ja kehittää niitä yhteistyössä toverien kanssa? Yhteistyö on voimavara. Suunnitelmassamme yhteistyötä harjoitetaan Järvi-Suomi –alueen yhteistyökoulun kanssa, mikä tuo oman mausteensa työhön. Näin laaja yhteistyö antaa myös oppilaille hyvän mallin sosiaalisten taitojen ja yhteistyön tärkeydestä. Yhteistyökoulun kanssa tehtävästä projektin poikasesta voisi jatkaa perinteen, jolloin yhteistyötä kyettäisiin myös jatkuvasti kehittämään ja saavuttamaan yhä suurempia hyötyjä.
Pedagogisen ja ainesisällöllisen tiedon vahvistaminen vaatii opettajalta oman työnsä reflektointia ja sen kautta kehittämiskohtien tiedostamista. Opettajan työhön kuuluvat luonnostaan erilaiset kurssit ja koulutukset, joiden tarkoituksena on paitsi kehittää opettajia, myös huoltaa opettajien jaksamista. Onkin tärkeää imeä näistä tarjotuista tilaisuuksista mahdollisimman paljon irti. Opetuksessa kiinni pysyminen vaatii myös aikansa seuraamista. Media on nykyoppilaalle valtava tiedonlähde ja vaikutin, ja myös opettajan tulee pysyä kärryillä oppilaisiinsa vaikuttavista tekijöistä. Sanomalehdet, aikakausilehdet ja tv ovat saaneet rinnalleen facebookin ja irc-gallerian. Itseään kehittävän opettajan tulisi olla tietoinen ja kiinnostunut kaikista oppilaat tavoittavista kanavista.
Sokraattinen menetelmä opetuksessa vaatii opettajalta perehtymistä ja menetelmän käytön harjoittelua, mutta antaa paljon. Yhteisöllisessä oppimisessa yleensäkin opettajalta vaaditaan paljon etukäteistyötä ainakin pohdinnan muodossa: miten tuoda asiat lähelle lapsen maailmaa ja miten motivoida lapsia keskustelemaan ja pohtimaan myös syvällisemmin eikä vain pintaa raapien? Minkälaisilla kysymyksillä lapsia voi ohjata ongelmatilanteissa ja ”potkia” jumittuneita ajatuksia liikkeelle? Muun muassa näihin asioihin paneutumalla opettaja voi kehittää opetustaan.
Teknologian valloitus tuo opettajalle runsaasti haasteita ja kehitysmahdollisuuksia. Tieto- ja viestintätekniikka voivat tarjota opetukseen laajentuneita reittejä elävän elämän ongelmiin ja ilmiöihin, tuoda tiedon helposti lähelle ja antaa uusia yhteistyön ja viestinnän välineitä sekä välineitä kehittää ajattelun ja tiedon hallinnan taitoja. (Bransford ym. 1999, Hofer 2004, Roschelle ym. 2000.) Näihin syvällisesti käsiksi pääseminen vaatii kuitenkin pidempiaikaista työskentelyä tietotekniikan parissa ja sen myötä harjaantumista. Tämä osa-alue on pohjaton kaivo, joka syvenee syvenemistään teknologian kehityksen myötä. Opettajan ja opetuksen kehittymiselle tärkein edellytys on säilyttää kiinnostus ja motivaatio oppia alituisesti uutta.

Lähteet :
Bransford, J., Brown, A.& Cockin, R. 1999 How people learn: Brain, mind, experience, and school. Washington: National Academic Press.
Hofer, B. K. 2004. Epistemological understanding as a metacognitive process: Thinking aloud during online searching. Educational Psychologist 39, 43-55.
Roschelle, J., Pea, R., Hoadley, C. Gordin, D. & Means, B. 2000. Changing How and What Children Learn in School with Computer-Based Technologies. The Future of Children 10, 76-101.